|
 |
Vihterpalu / Wichterpal
Kestävien päätöksien lähde |
) |
|
|
 |
| Palvelut: |
)
|
Ruokailu |
)
|
Majoitus |
)
|
Konferenssi |
)
|
Juhlatilaisuus |
)
|
Aktiivinen loma |
|
|
|
|
| Vihterpalun kartano on 21. vuosisadalla herännyt eloon ihan kuin prinsessa Ruusunen. Sen jälkeen, kun v. 1960 herrastalosta poistui siellä toiminut koulu, rakennus vaipui kuolemanuneen, seisoi enimmäkseen autiona ja rappeutui. Huolimatta siitä, että kunnallishallinto myi sen 1990-luvun alussa yksityisomistukseen, tuntui vielä 1990-luvun lopullakin, ettei tuhoa pysty pysäyttämään mikään voima. Kunnes Ruususen luokse saapui prinssi – suomalainen liikemies Timo Lemberg – ja rakastui. Neljän vuoden ja 50 miljoonan kruunun jälkeen on hotelliksi ja konferenssikeskukseksi entisöity kartano herännyt uudestaan eloon, ollessaan kauniimpi kuin koskaan ennen.
Vaikka kartanoa on mainittu jo keskiaikana Lihulan ja Padisen luostarin omaisuutena, alkoi kunnon taloustoiminta täällä v. 1622, jolloin Ruotsin kuningas Gustav II Adolf lahjoitti Vihterpalun yhdessä Padisen kartanon ja Suur-Pakrin saaren kanssa Riikan pormestarille Thomas von Rammille. Rammien suvulle kartano kuului v. 1919 saakka, viimeinen omistaja oli 20. vuosisadan alussa paronitar Sofie Rosen (syntynyt von Ramm). Hänen puolisonsa Alfred von Rosen, joka vuodesta 1893 lähtien vävynä johti kartanon elämää, oli peräisin kuuluisasta suvusta: hänelle kuului esimerkiksi arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnittelema upea aatelipalatsi Tallinnassa Toompean mäellä.
Tämän palatsin näköinen Vihterpalun kartanon myöhäisklassisistinen päärakennus on ilmeisesti peräisin 19. vuosisadan 30-luvulta. Näkyvin on puolipylväillä koristettu keskiosa, sisäänpääsyt sijaitsevat siivissä. Takasivulla on v. 1870 rakennettu ja nyt entisöity tilava pylväsveranta, josta portaat laskeutuvat puistoon. Interiöörissä herättää huomiota läpi kahden kerroksen ulottuva eteisaula, joka on koristettu Pompeji-tyylisillä musta-punaisen sävyisillä maalauksilla. Toisessa kerroksessa sijaitseva sali on koristettu pylväillä ja kattolistalla. Sokkelikerros, jossa joskus sijaitsivat taloustilat, on holvattu, vaikka 19. vuosisadalla se oli poikkeuksellista.
Tähän mennessä päärakennus on täydellisesti entisöity, siellä on 19 hotellihuonetta, juhlasali, kaksi seminaaritilaa, kirjastohuone, ravintola, baari ja kaksi sikarihuonetta. Tilat sisustettiin kartanoajan tyyliin, huonekalut valmistettiin erikoistilauksesta. Herrastalon viereen, entisen tallin raunioille, rakennettiin uusi hotelli, jossa on 12 huonetta, konferenssitila ja sauna. Vanha meijerirakennus entisöitiin kartanonomistajan asuintaloksi, jolle ranta-alueiden perinnettä noudattaen on rakennettu ruokokatto.
Kunnostettu on myös Vihterpalu-joen rannoilla sijaitseva kartanon puisto. Aktiivista lomanviettoa varten alueella on myös tenniskenttä, golfkenttä ja simulaattori. Meri on vain pienen kävelymatkan päässä. Kaiken kruunuksi kartanolla on oma helikopterikenttä! |
|
|
|
|
| |
|
|
|
|
',533,800))
',533,800))
',533,800))
',533,800))
',533,800))
',533,800))
